Kaisli tuo perheiden ääntä esiin
15.11.2024
Kansalaistoiminnan koordinaattori Kaisli Syrjänen on ollut Pienperheyhdistyksessä yli 20 vuotta ja toimii monessa eri roolissa, niin vaikuttamistoiminnassa kuin valtakunnallisen mieskaveritoiminnan koordinoijana ja eräoppaana.
Tässä blogissa pureudumme Kaislin rooliin kansalaistoiminnan koordinaattorina vaikuttamistoiminnassa.
Pienperheyhdistys ja perheet tutuksi seikkaillen
Ennen Pienperheyhdistyksessä työskentelyä Kaisli teki töitä Maunulan nuorisotalolla, jossa hän tutustui Juha Turtiaiseen, joka valittiin myöhemmin Pienperheyhdistyksessä toiminnanjohtajaksi. 1990-luvun puolivälissä Kaisli päätyi opintojensa myötä Pienperheyhdistykseen harjoittelemaan ja tekemään keikkatöitä seikkailukasvatusprojektissa ja pääsi retkeilemään perheiden kanssa. Hän jäi sille tielleen, lukuunottamatta muutaman vuoden opintovapaata veneenrakentelun merkeissä.
Lapsilisä-hanke opetti paljon ja saavutti julkisuutta
Kun Lapsilisä -hanke alkoi vuonna 2010, Kaisli hyppäsi vetämään tätä vaikuttamisprojektia, jonka toimijat olivat pienituloisia yhden vanhemman perheitä. hankkeella oli suuri merkitys niin yhden vanhemman perheille kuin myös Pienperheyhdistykselle. "Tutustuimme hankkeen aikana yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kuvasimme yhden vanhemman perheiden tuloja ja menoja kansanedustajille, jotka tuntuivat ymmärtävän pointtimme," kertoo Kaisli.
"Kävimme puhumassa perheiden kanssa monissa tilaisuuksissa. Hankkeemme lasten teokset ylittivät uutiskynnyksen ja osallistujia haastateltiin köyhyydestä ja mahdollisuuksien vähyydestä muun muassa Suomen Kuvalehteen, iltapäivälehtiin ja jopa Ruotsin pääuutisiin. Perheitä haluttiin kuulla ja heidän ajatuksillaan oli merkitystä."
Hankkeen aikana, vuonna 2011, tehtiin jäsenten kanssa myös ensimmäinen oma vaalikampanja, josta tuli vakiintunut tapa valmistautua perheiden kanssa tuleviin vaaleihin.
"Lapsilisähanke oli lähellä yhdistyksen toiminnan alkuaikojen `sissimeininkiä´, jossa katsottiin yhteiskunnan epäkohtia rehellisesti ja mietittiin, mitä asioille voi tehdä. Hankkeen myötä myös halukkuus osallistua toimintaan jäseninä ja vaikuttaa toiminnan sisältöihin hallitustyöskentelyssä lisääntyi merkittävästi", kertoo Kaisli hankkeen vaikutuksista. Hanke ja vaikuttamistyö loivat pohjan kokonaan uudelle kansalaistoiminnan koordinaattorin vakanssille ja keksittiin yhdessä vanhempien kanssa keinoja osallistua vaikuttamiseen omien aikataulujen, ja elämäntilanteiden mukaan.
Hanke opetti Kaislille paljon siitä, miten valtavasti kykyä ja halua vaikuttaa perheillä on, kunhan heille luodaan mahdollisuus osallistua. "Perheet olivat käsittämättömän luovia ja sitkeitä", sanoo Kaisli.
Yhdessä ajattelemisen prosessi toimii aina
Viimeisen neljäntoista vuoden aikana yhdistyksen jäsenistö on suunnitellut vaalikampanjan ennen jokaisia kunta-, eduskunta- ja aluevaaleja.
"Ihan parasta näissä työpajoissa ja niitä seuraavissa kampanjoissa on se, että kukaan ei aluksi tiedä tulosta tai edes sitä, tuleeko tästä mitään. Joka kerta on lähdetty liikkeelle paikallaolevien kokemuksista ja elämäntilanteesta, ja kahden tai kolme päivän kuluttua on valmis suunnitelma kampanjasta ja suunnilleen ostoslistat, montako esitettä ja ilmapalloa tarvitaan," kertoo Kaisli innoissaan.
Yhdessä jäsenistön ja osallistujien kanssa on otettu kantaa erilaisiin yhdenvanhemman perheitä koskettaviin kysymyksiin, kuten perheiden oloja heikentäviin lakiesityksiin ja lähellä perheitä olevien ulkoilualueiden kaavoittamiseen.
Yhteistyötä on vaikuttamisasioissa tehty vuosien varrella Monimuotoiset perheet-verkoston, Yhden vanhemman perheiden liiton, Mothers in Business ja monien muiden järjestöjen kanssa.
Vaalit ja vaalikampanja lähestyvät
Ensi vuoden huhtikuussa on taas alue- ja kuntavaalit ja vaaliuurnille käydään 13.4. Sitä ennen on jälleen aika kampanjoida. Alkuvuodesta pidetään työpaja ja suunnitellaan, millä kärjellä lähdetään ottamaan yhteyttä ehdokkaisiin. Mukaan toivotaan vanhempia tuomaan ajatuksiaan esille.
Haastattelu Susa Ruuhilahti, editointi Jaana Hartikainen