Kunnan palvelut ja sosiaalihuoltolaki

Kuntavaalikampanjamme pääsanomana on mahdollistaa kaikille lapsille samanarvoinen arki. Jokaisen lapsen tulisi saada palveluita riippumatta perhetilanteesta tai asuinpaikasta. Perhemuoto ei saisi myöskään vaikuttaa lapsen oikeuteen harrastuksiin, aikuisen aikaan ja tuen saamiseen. Myös vanhemman jaksamisen tukeminen lisää lapsen hyvinvointia. Kunnalla on vastuu taata ja järjestää jokaiselle sen asukkaalle yhtäläinen mahdollisuus saada hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja turvallisuutta tukevia toimia ja palveluita. 

Kotipalvelun toteutumisessa laissa kerrotulla tavalla on kehitettävää

Kunnan tulee noudattaa sosiaalihuoltolaissa säädettyjä asioita. Sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalveluilla tarkoitetaan kunnan tarjoamia palveluita ja muita toimia, joilla edistetään ja ylläpidetään yksilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuutta ja turvallisuutta. [1, 3§] Lain tarkoituksena on myös vähentää eriarvoisuutta sekä turvata yhdenvertaisin perustein tarvittavat, laadukkaat ja riittävät sosiaalipalvelut ja muut hyvinvointia edistävät toimet. [1, 1§] Sosiaalihuoltolaissa on määritelty kotipalveluista ja niiden toteutuksesta. Kotipalveluilla tarkoitetaan hoitoon, huolenpitoon, asumiseen, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyviä palveluita sekä muiden jokapäiväisen elämän tehtävissä avustamista tai suorittamista. Kotipalvelua annetaan synnytyksen, sairauden, toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille, jotka tarvitsevat apua 11§ momentissa mainituista toiminnoista ja tehtävistä selviämiseen. [1, 19§]

Apua annetaan esimerkiksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen, lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveysongelmista sekä muista sairauksista aiheutuvaan tuen tarpeeseen. [1, 11§] Kuitenkin on huomattu, että kotipalvelut eivät ole esimerkiksi tarpeeksi hyvin ja helposti saatavilla. Kotipalvelun tulisi olla myös kaikille taloudellisesti yhtä saavutettavaa. Kotipalvelulla lapsiperheille pystytään jo varhain tukemaan vanhemman jaksamista. Kotipalvelujen vastaanottamisen eri esteisiin tulisi myös puuttua. Taloudelliset vaikeudet perheissä vaikuttavat kotipalvelun hakemiseen tai sen maksullisuus voi jopa estää täysin mahdollisen avun vastaanottamisen. [3] 

Eriarvoisuus ja harrastustoiminta

Toteuttaessa sosiaalihuoltoa on huomioitava asiakkaan toivomukset, etu, yksilölliset tarpeet ja mielipide sekä hänen kulttuuritaustansa ja äidinkielensä. [1, 4§] Jokaisessa yksityisen tai julkisen sosiaalihuollon toimissa, jotka koskettavat alaikäistä, on otettava alaikäisen etu ensisijaisesti huomioon. [1, 10§] Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on muun muassa turvata yhdenvertaisesti jokaiselle tarpeelliset riittävät sekä laadukkaat sosiaalipalvelut ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet. [1, 1§] Kaikesta huolimatta esimerkiksi lapsiperheiden eriarvoisuus on edelleen ongelma. Muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n [4] Lapsen ääni -kyselyn mukaan 71 % vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut taloudellisen tilanteen vuoksi jäämään pois harrastustoiminnasta. Lisäksi vuoden 2020 kyselyssä 51 % vähävaraisista lapsista koki harrastusmahdollisuuksien rajoittuneeksi. [5] On siis päivänselvää, että yksi suurimmista eriarvoisuutta lisäävistä tekijöistä on vähävaraisuus ja asialle on tehtävä jotain. YK:n [8] lastenoikeuksien sopimuksessa kirjoitetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus leikkimiseen, virkistystoimintaan ja vapaaseen kulttuurielämään ja taiteisiin osallistumiseen ja kaikille tulisi tarjota siihen yhtäläinen mahdollisuus. 

Jokaisella lapsella tulisi olla yhdenvertainen oikeus mielekkääseen elämään. Yksi kuntavaalikampanjamme tavoitteista on se, että lapsen oikeus harrastuksiin, aikuisen aikaan, palveluiden ja tuen saamiseen ei saisi riippua perhemuodosta. Tilastokeskuksen [7] tulonjakotilaston mukaan yhden vanhemman perheissä on enemmän toimeentulovaikeuksia kuin muilla perhetyypeillä. Yhden vanhemman perheistä noin 46 % kokee vähintään pieniä vaikeuksia ja noin 19 % kokee vakavia vaikeuksia toimeentulossaan. [6] Tästä voimmekin huomata, että eriarvoisuudesta usein joutuvat kärsimään yhden vanhemman perheet ja siksi mahdollisuudet esimerkiksi lasten harrastustoimintaan ovat huonommat muun muassa taloudellisen tilanteen vuoksi. 

Sosiaalihuoltolain tulisi toteutua kunnissa

Sosiaalihuoltolaissa painotetaan siis useaan otteeseen muun muassa lasten ja vanhempien hyvinvoinnin tukemisen tärkeyttä, lasten etua sekä palveluiden yhdenvertaisuutta. Kuitenkin yhteiskunnassamme olemme saaneet huomata, että laissa määrätyt asiat eivät kunnan toiminnassa valitettavasti aina toteudu käytännössä. Olemme usein saaneet kuulla vanhemmista, jotka kasvattavat yksin lastaan ja joille on tullut tilanteita elämässä, jolloin kotipalveluille olisi ollut tarvetta. Kotipalvelua pyydettäessä sitä ei kuitenkaan ole saatu, vaikka Sosiaalihuoltolain [1, 19§] mukaan vanhemmalla olisi ollut oikeus kotipalveluun. Tämä osoittaa sen, että valitettavasti laissa määrätyt asiat eivät aina toteudu. Kuntavaalikampanjamme kautta haluammekin myös kannustaa ihmisiä äänestämällä vaikuttamaan siihen, että tällaiset kokemukset eivät toistuisi ja kunnissa voisi kaikilla lapsilla ja perheillä olla samanarvoinen arki.

LÄHTEET

1. L 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. 1§; 3§; 4§; 10§; 11§; 19§;  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P11

2. Lastensuojelun keskusliitto. (18.5.2020). Miksi kotipalvelua ei ole tarpeeksi saatavilla? https://www.lskl.fi/blog/miksi-kotipalvelua-ei-ole-tarpeeksi-saatavilla/

3. Lastensuojelun keskusliitto. (i.a.). Anna ääni lapselle kampanjan tavoitteet. Saatavilla 26.3.2021 https://www.lskl.fi/aanilapselle/anna-aani-lapselle-kampanjan-tavoitteet/

4. Pelastakaa Lapset ry. (2015). Lapsen ääni 2015 -raportti lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta. https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2016/04/25094856/Lapsen_aani_raportti_SUOMI.pdf

5. Pelastakaa Lapset ry. (2020). Lapsen ääni 2020. https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/lapsen-aani/

6. Pienperheyhdistys ry. (i.a.). Tietoa yksinhuoltajuudesta. https://www.pienperhe.fi/yhdistys/tietoa-yksinhuoltajuudesta/

7. Tilastokeskus. (2016). Yhden huoltajan talouksien taloudellinen asema heikentynyt. https://www.stat.fi/til/tjt/2016/02/tjt_2016_02_2018-03-23_tie_001_fi.html

8. Yleissopimus lapsen oikeuksista (i.a.). Saatavilla 26.3.2021 https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/