Pienten koululaisten hoitoratkaisut kuntoon!

28.3.2025

Tämä blogi on alue- ja kuntavaaliehdokkaan kirjoittama. Pienperheyhdistys pyysi yhden vanhemman perheen arkea eläviä ehdokkailta kirjoittamaan yhden vanhemman perheen ja politiikan yhdistämisestä. Julkaisemme näitä kirjoituksia ennen kevään 2025 vaaleja.

Olin  yksinhuoltajana siitä asti, kun esikoiseni oli 6 -vuotias ja kuopukseni 3-vuotias. Samaan aikaan sain toimia kaupunginvaltuutettuna ja lautakunnan jäsenenä. Käytännössä joka viikko oli luottamustehtävään liittyvä iltakokous. Onneksi kaupunki mahdollisti tämän maksamalla lastenhoitajan tuntipalkan alle 10-vuotiaiden lasten osalta kokousten ja kokousmatkan ajalta – tietenkin selvityksiä vastaan. Muuten en olisi voinut olla osallistumassa ja vaikuttamassa, sillä tukiverkostoa arjen lastenhoitoon ei ollut tarjolla. 

On tärkeää, että lastenhoitoratkaisuja tuetaan, jotta yksinhuoltaja voi olla poliittisesti aktiivinen, osallistua päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. 

Suomessa ihannoidaan usein pienten koululaisten yksin pärjäämistä. Suomi on toisaalta myös maa, jossa erilaisten riippuvuuksien hoitoon kuluu miljoonia. Kuitenkin lapsuuden rauhassa kasvamiseen kuuluu saada olla riippuvainen aikuisten hoivasta tarpeeksi kauan. Minulla oli hyvä onni, että vuosia kokousten ajan lapsiani oli hoitamassa samat kaksi nuorta naista, jotka aidosti välittivät lapsistani ja joihin lapseni olivat myös hyvin kiintyneitä. 

Lisää joustavuutta yksinhuoltajan arkeen

Lapsiystävällisyyttä pitäisi kehittää ja saada Vantaa Suomen lapsiystävällisimmäksi kunnaksi. Vantaalle muuttaa tuhansia ihmisiä joka vuosi, eikä lähitukiverkostoa ole välttämättä tarjolla yksinhuoltajaperheen arkeen. Lapsiperheiden kotipalvelua pitäisi kehittää myös ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja lastenhoitoapua pitäisi aktiivisesti tarjota, jotta yksikään yksinhuoltaja ei uuvu arkeensa. Hoitoapua kannattaisi tarjota maksutta ja säännöllisesti, jotta huoltaja pääsee harrastamaan, osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon ja viettämään aikaa kodin ulkopuolella. 

Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus iltapäivätoimintaan, mikäli huoltaja on samaan aikaan työssä tai opiskelemassa. 1–2-luokkalaisille on ryhmätoimintaa koulujen yhteydessä siten että tilaa on varattu riittävästi myös leikille ja levolle. Hoito-ajat joustavat. Isommille lapsille iltapäivätoiminta tapahtuu yleensä avoimemmassa ympäristössä kuten nuorisotiloilla ja muilla sopivissa tiloissa turvallisella etäisyydellä koulujen lähistöllä. Vantaalla olisi perusteltua järjestää 1.–4.- luokkalaisten hoitoratkaisut kuntoon, jos huoltaja on töissä tai opiskelemassa.

Joustavuus hoitoratkaisuissa on Suomessa iso haaste erityisesti ilta- ja viikonlopputöitä tekevien yksinhuoltajien pienten koululaisten osalta. 

Epäsäännölliset työajat ja viikonlopputyö on lisääntymässä jo kaupan aukioloaikojen vuoksi. Hyvinvointiyhteiskunnassa ei voi olla niin, että vuorotyötä tekevän yksinhuoltajan täytyy lopettaa työnsä lapsen mennessä kouluun tai jättää lapsi yksin iltaisin ja viikonloppuina jopa öisin! Päätöksenteossa tarvitaan naisen viisautta ja äidin sydäntä!

 

Sirkku Ingervo

KM, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, opo

kuntavaaliehdokkaana Vantaalla, aluevaaliehdokkaana Vantaa-Keravalla