Tunnustan: rakastan listoja

Rakastan listoja. Sekä ökykalliita, kirjakaupasta ostettavia värikkäitä ja humoristisia (esimerkki: "WTF am I doing" -lista) että ihan tavallisia, niitä kopiokoneen testipaperin ylijäämäpuolelle kirjoitettavia. Kirjoitan to do- listan (melkein) joka päivälle, parhaimpina päivinä parikin listaa – enkä itse asiassa mielelläni mene ruokakauppaankaan ilman (kuulemma vanhanaikaista) paperista ostoslistaa. 

Joskus kirjoitan master to do -listan koneella, mutta useimmiten käsin. Yritän samalla opetella kirjoittamaan rauhallisesti ja selvällä käsialalla – näin listan kirjoittaminen toimii samalla kolmen minuutin pikameditaationa. Siis yritän ja opettelen.

Viisitoista vuotta kestäneen järjestötyöurani aikana olen tullut siihen tulokseen, että juuri listojen rakastaminen tekee minusta hyvän järjestöduunarin. On niin paljon kaikenlaisia, sekalaisia asioita, miten tätä työtä voisi tehdä ilman listoja? Toki voi myös olla, että tarvitsen listoja peittääkseni keskivaikean järjestödementian (ethän muuten loukkaannu, jos seuraavalla kerralla tavatessamme en muista nimeäsi). 

Arkistointia en suinkaan rakasta yhtä paljon kuin listoja, mutta sen verran kuitenkin, että voin nyt listata tähän kevään aikana tapahtuneita asioita ja osallistumisia:

Kevät 2019 Vertaistoiminnassa

– 28 yh-olkkaria tai – perhekahvilaa (Vuosaari, Myllypuro, Itäkeskus, Oulunkylä)

– 30 toimintakertaa Jakomäessä (tiistain perhekerho ja torstain yh-iltakahvila)

– 18 Soppakuppilaa Hämeentiellä

– Noin 30 erilaista vertaisryhmäkokoontumista (itselliset äidit, sateenkaariperheet, teinien vanhemmat, leskiperheet, kirjallisuusterapeuttinen ryhmä)

– 8 retkeä

– 3 vertaistoiminnan vapaaehtoisten tapaamista

– 2 joogalauantaita

– 2 Eron ensiapupiste-päivystystä

– 1 Skatan tilan toimintalauantai (+ 1 Mummilan järjestämänä)

– keskustelutilaisuus yhteisöasumisesta, uusien vapaaehtoisten ilta, telttailuilta, Liikuntatreffit-ilta

Yhden ryhmän etukäteisjärjestelyihin kuuluu yleensä monta pientä tai keskikokoista asiaa, kuten, ohjaajan kanssa asioista sopiminen, tilajärjestelyt, mainostaminen, vahvistusviestin lähettäminen ilmoittautuneille, lastenhoitajan buukkaus, välipalaostokset (lastenhoidon lapsille). Samantyylisiä asioita teen toki myös retkien ja muiden tapahtumien kohdalla – sanalla sanoen siis koordinoin.

Kokouksia en jaksanut laskea, mutta niitäkin oli ihan… no, riittävästi, kuten kaikki järjestöduunarit tietävät. Leirikoordinaatiota tein kahden kevään viikonloppuleirin ja kolmen kesän leirin parissa. Pääsin myös hieman osallistumaan kansalaistoiminnan työntekijöiden kanssa eduskuntavaalityöhön, mikä olikin erittäin mielenkiintoista. Alkuvuodesta kaikki ”ylimääräinen” aika meni viime vuoden tilastojen ja vuosikertomuksen parissa. Toukokuussa oli pari mahtavaa, auringonpaisteista perheiden ulkotapahtumaa, Kalliossa ja Meri-Rastilassa. Edellisten lisäksi vastasin sähköposti-, facebook- ja puhelintiedusteluihin. Yksilötukea vaikeassa elämäntilanteessa annoin puhelimitse, sähköpostilla ja kasvotusten.

Kiitokset

Kiitän kaikkia vertaistoiminnan vapaaehtoisia – ilman teitä ei vertaistoimintaa olisi, ainakaan tässä laajuudessa. En koskaan väsy ihastelemaan sitä miten jaksatte oman päivätyönne ja perhe-arjen lisäksi tehdä myös vapaaehtoistyötä – absolutely fabulous! Jakomäen toiminnoista ja Hämeentien Soppakuppilasta kiitos kuuluu talven osalta kollega-Susannalle ja keväästä kollega-Petriinalle sekä harjoittelija-Ninalle. Kiitos myös koko muulle PPY-tiimille!