Tietoa yksinhuoltajuudesta

Yhden vanhemman lapsiperheitä oli Tilastokeskuksen Perheet 2023 -tilaston mukaan 131 539 eli 24 % (24) kaikista lapsiperheistä (550 183). Yhden vanhemman perheistä 84 % oli äidin ja lasten muodostamia perheitä. Äiti-lapsi-perheitä oli 152 835 ja isä-lapsi-perheitä 36 031.

Lapsiperheistä oli vuonna 2023 Helsingissä 65 620 ja yhden vanhemman perheitä 28 % yhteensä 18 457, eli enemmän kuin maassa keskimäärin.

Köyhyys yhden vanhemman perheissä

Suuri osa yhden vanhemman perheistä pärjää hyvin. Tuloerot ovat kuitenkin lisääntyneet ja yhden vanhemman perheillä on toimeentulovaikeuksia enemmän kuin muilla perhetyypeillä. Noin joka neljäs (24,5 %) yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista oli pienituloisia vuonna 2023 (Tilastokeskus Tulonjakotilasto 2023)

Vuonna 2018 toimeentulotukea Suomessa sai 62 464 lapsiperhettä. Näistä yhden vanhemman perheitä oli 37 794 ja pariskuntia, joilla oli lapsia 24 670. Yhden vanhemman perheiden osuus toimentulotuen saajina on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2014 toimeentulotukea sai 30 201 yhden vanhemman perhettä eli määrä on kasvanut viiden vuoden aikana yhteensä 7 593 perheellä. (THL Sotkanet 2018.)

Vuonna 2018 asumistukea sai 89 618 perhettä. Näistä perheistä 60 897 oli yhden vanhemman perheitä. Yleinen asumistuki on yleensä tilapäinen tukimuoto, mutta yhden vanhemman perheiden kohdalla se useimmiten on pysyvä. (Kela Asumistuet 2018.) Koko maassa kaikista yhden vanhemman perheistä hieman alle 50 prosenttia sai asumistukea. Helsingissä vastaava luku oli 57 prosenttia kaikista lapsiperheistä. (Helsingin kaupunki Tilastoja, 2018.) 

Yksinhuoltajista noin 18,7 % on työttöminä, kun kaikkien vanhempien työttömyysaste on vain puolet tästä (EAPN 2018).

Lapsiperheköyhyys datana - Itla

Yksinhuoltajien terveys

Yksinhuoltajien terveys on heikompaa kuin muiden lapsiperheiden vanhempien. Yksinhuoltajista 82,1 % on naisia, joten yksinhuoltajuuteen liittyvät terveysongelmat kuormittavat pitkälti äitejä. (Tilastokeskus, Perheet 2018.) Stressi- ja ahdistusoireet ovat yksinhuoltajille tyypillisiä terveyspulmia. (Kivelä, K et al 2000.)

Yksinhuoltajien jaksamista heikentää usein hoivaköyhyys. kun hoivatarpeet ylittävät saatavilla olevat hoivaresurssit: koulun ja päivähoidon sekä perheen ja suvun antama hoivan sekä lastenhoitajat. (Karvonen & Salmi 2016, 73). 

Vanhempien eron kohdanneet perheet

Suomessa noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa avioeron. Lähes 90 prosenttia lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista järjestelyistä hoidetaan vanhempien välisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa. Osassa tapauksista vanhemmat eivät pääse sopimukseen. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain 1 800–2 000 huoltoriitaa (oikeus.fi: Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu valtakunnalliseksi, 2014).

Vuonna 2012 tehtiin yhteensä runsaat 20 000 lapsen tapaamista koskevaa sopimusta ja noin 18 000 lapsen asumista koskevaa sopimusta, joista 82 prosenttia koski äidin luona asumista. Lisäksi tehtiin lähes 2 500 vuoroasumissopimusta, joissa lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman kanssa. (THL 2013) Osa lasten asumista koskevista järjestelyistä voi jäädä tilaston ulkopuolelle.