Perhevapaat – Sosiaali- ja terveysministeriön kuulemistilaisuus

Sosiaali- ja terveysministeriö Yli 20 % lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Noin 3500 vanhemmasta tulee etävanhempi (ja yhtä monesta yhden vanhemman perheen vanhempi) kahden vuoden sisällä lapsen syntymästä. Noin 4000 lasta (9 %) syntyy yhden vanhemman perheeseen.

Yksinhuoltajista noin 16,3 % on työttöminä kun kaikkien vanhempien työttömyysaste on vain puolet tästä. Tällä hetkellä vain noin puolella alle kouluikäisten lasten yksinhuoltajaäideistä on työpaikka. Suomessa on yli 20 000 työtöntä yksinhuoltajaa - joka kymmenes työtön siis on yksinhuoltaja - näissä perheissä asuu lähes 30 000 lasta. Samalla kun työttömyys on kasvanut, myös yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kaksinkertaistunut.

Pätkätyöt, osa-aikatyöt ja ns. epätyypilliset työajat ovat yleistyneet. Pätkätyön, osa-aikatyön ja vuorotyön yhteensovittaminen pieniin lapsiin on hankalaa. Siirtyminen perhevapaalta takaisin työelämään varsinkin yhden vanhemman perheissä tarvitsee tuekseen joustavuutta perhevapaiden ja työn yhteen sovittamisessa ja joustavia lastenhoitopalveluja. Matalapalkka-aloilla epäsäännöllisen työn lisät ovat merkittävä osa ansioita. Useilla aloilla työntekijä ei voi valita vain päivätöitä, jolloin lastenhoito järjestyisi. Monella yksin lapsiperheen arkea luotsaavalla vanhemmalla, varsinkin usean lapsen vanhemmalla, ovat opinnot voineet jäädä kesken, työura lyhyeksi ja työssä tarvittavat tiedot ja taidot vanhentuneet. Tämä lisää todennäköisyyttä tehdä epätyypillisiä työaikoja, pätkä- ja silpputöitä. Tämän kaltaisissa tilanteissa työelämän vaatimukset ovat suoraan pois lapsen hyvinvoinnista.

Perhevapaajärjestelmää uusittaessa on yhden vanhemman perheiden näkökulmasta otettava huomioon kaksi seikkaa:

1) Yhden vanhemman perheen lapsella oltava sama oikeus kotihoitoon kuin kahden vanhemman perheessä

Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että hän saa olla kotona vanhempien valinnan ja elämäntilanteen mukaan 1,5 – vuotiaaksi asti. (Tutkimukset osoittavat, että nykyään monen lapsen siirtyessä päivähoitoon kodin ulkopuolelle n. 10 kk iässä ei ole lapsen kiintymyssuhteiden ja sosiaalisen kehityksen kannalta edullinen vaihe.) Etävanhemmalla, etävanhemman puolisolla tai muilla lapsen elämässä olevilla aikuisilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata. Lapsen etu on myös joustavuus työn ja perhevapaiden käytön välillä.

2) Vanhemman työssäkäyntimahdollisuuden turvaaminen

Köyhyysriski pienenee kun vanhempainvapaakausi pitenee ja hoitovapaa lyhenee. Joustavat lastenhoitopalvelut mahdollistavat vanhemman työssä käymisen myös silloin kun perheen tilanteeseen parhaiten sopisi osa-aikatyö, vaiheittainen työelämään siirtyminen vanhempainvapaalta. Tämän mahdollistaisi perhevapaiden, hoitovapaan ja työssäkäynnin yhdistäminen sekä läheltä joustavasti ja muuttuviin elämäntilanteisiin mukautuvat lastenhoitopalvelut. Osa-aikatyö on myös keino edistää joustavaa siirtymistä työelämään. Jos vanhempainvapaata voisi käyttää osittaisina tai yksittäisinä päivinä, vanhemmat voisivat tehdä tilapäisesti osa-aikatyötä ja olla osa-aikaisella vanhempainvapaalla ansiosidonnaisen päivärahan avulla. Tämä parantaisi osa-aikatyön ja osa-aikavapaan yhdistämisen taloudellisia mahdollisuuksia nykyiseen joustavaan hoitorahaan verrattuna. Jos halutaan parantaa edellytyksiä osa-aikatyöhön ja osa-aikavapaisiin tulisi vanhempainvapaata voida käyttää yksittäisinä tai osittaisina päivinä. Työskentelypäivän perhe-etuuden tulisi olla käytettävissä joustavasti myöhemmin.

Yhden vanhemman perheiden näkökulmasta monien tahojen ehdottama 18 kk perhevapaamalli on kannatettava, erityisesti siinä muodossa, että yhden vanhemman perheen vanhemmalla olisi oikeus käyttää 18 kk vanhempainvapaata, tai vanhempainvapaata voisi joustavasti käyttää lapsen toinen vanhempi, etävanhemman puoliso tai muu läheinen aikuinen. Päivähoidon ja työelämän joustavuus on sidottava joustavaan vanhempainvapaiden käyttöön. Köyhyysriskin pienentäminen yhden vanhemman perheissä on avainasia perhevapaauudistuksessa, tämä edellyttää mahdollisuutta siirtyä työelämään tai täydennysopintojen pariin vaiheittain.

Helsingissä 21.12.2017

Kaisli Syrjänen Kansalaistoiminnan koordinaattori

Pienperheyhdistys ry

p. 09 72068123